Tänään on torstai ja mahdollisesti suurimmat kekkerit Paderbornissa ikinä. Viime bloggauksesta on aikaa. Syitä saattaa olla laiskuus tai se, etten koe kenenkään olevan kiinnostunut normi askareista arjen keskellä. Toisaalta kävimme kyllä joku aika sitten Amsterdamissa, mutta mitä tapahtui siellä, jääköön sinne.
Aanyway. Viime viikonloppuna meillä oli mahdolllisuusvierailla Munchenissä, tuossa Octoberfest-kaupungissa, joka on "hieman" suurempi kuin tämä meidän Paderbornimme. Matkan järjesti paikallinen järjestö (Eurobiz), joka hoitaa erinäköisiä matkoja vaihto-oppilaille pitkin vuotta. Tämä matka oli ensimmäinen suurempi matka, johon oli rajoitettu osallistumismäärä 45hlö ja hintaa 75e sisältäen majoitukset, matkat ym. Itsestään selvää olikin, ettei jokainen halukas yli sadasta vaihto-oppilaasta mahtunut mukaan. Itse olin toisella varasijalla, ja sain onnekkaasti kuulla pääseväni mukaan alku viikosta parin henkilön peruttua.
Matka bussilla Paderbornista Muncheniin tulisi kestämään n.8h joten lähtö oli aikaisin kello 5.45. Tämähän ei ollut tietenkään ongelma koska edellisenä iltana yliopistolla oli Erasmuksen 25 vuotis juhlat, joissa tuli naukkailtua olutta pitkin yötä, tarkoituksena selviytyä samoilla silmillä bussiin. Toisin kuitenkin kävi.
Herään perjantai aamuna klo 10.16 puhelimessa 7 vastaamatonta puhelua buddyltani, joka oli myös lähdössä matkalle. Tajusin että olin missannut bussin ja soitin pikaisesti buddylleni. Hän oli ilmeisesti nukkumassa, koska kuulosti juuri siltä kuin vasta herännyt voi kuulostaa. Mietin hetken vaihtoehtojani, yksin Paderbornissa vai muiden mukana Munchenissä. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Olisin pukenut vaatteet ylleni, mutta koska ne olivat ylläni jo herätessäni, nappasin edellisenä iltana valmiiksi pakatun repun mukaan ja säntäsin bussipysäkille tavoitteena päästä juna-asemalle. Bussi oli juuri lähdössä ja jouduin alentumaan ja juoksemaan ehtiäkseni bussiin. Saavuttuani asemalle seuraavan Muncheniin menevän junan lähtöön oli aikaa 2min. Juna oli ICE ja tiesin sen maksavan mukavasti mutten voinut missata Muncheniä. Ostin lipun automaatista ja hintaa sille napsahti mukavat 116e. Tämän jälkeen säntäsin laiturille jossa juna jo odottikin.
Yhteys oli harvinaista kyllä suora ja matkan tuli kestää vain 4h 22min. Tämä tarkoitti sitä että olisin perillä vain noin 30min myöhemmin kuin muut. Toisin kuitenkin kävi. Noin puoli tuntia ennen arviotitua saapumisaikaa juna pysähtyy ja kuuluttaja kuuluttaa jotain saksan kielellä mitä en luonnollisesti ymmärtänyt. Kuulutuksen loputtua ihmiset junassa alkavat pitämään ääntä ja erotan sanat scheisse. Kysyn viereiseltä matkustajalta mistä on kyse ja hän vastaa että edessä on tulipalo?, joten joudumme ajamaan tunnin takasin ja kiertämään toista kautta, joka johtaa kahden tunnin myöhäisempään saapumiseen. Noh ei siinä auttanut kuin mennä ravintolavaunuun oluelle.
Lopulta kello 17.30 saavun Munchenin rautatieasemalle. Utelen buddyltani hostellimme osoitteen ja missä he ovat tällä hetkellä. 10min myöhemmin löydän hostellin jonka tyttö respassa puhui suomea! Tältä sain kartan ja sain selville miten pääsen Hofbräuhauseen, yhteen maailman tunnetuimmista pub-ravintoloista. Sieltä lopulta löysin muut matkalaisista ja aloitin varovaisesti tilaamalla litran tuopin olutta ja jonkun safkat (Haxt or something). Olut maistui ja ruokakin oli erittäin hyvää lukuun ottamatta perunaa joka oli jotenkin kummallisesti valmistettu ja maistui kumilta. Paikallisetkaan eivät osanneet selittää sitä englanniksi, joten en tiedä mitä sille oli tehty.
Tämän jälkeen suuntasimme hostelliimme, jonka alakerrassa oli kohtuulliset halpaa olutta ainakin Happy Hourin aikaan. joimme siinä muutama litran tuopit ja joskus puolen yön aikaan suurin osa porukasta meni yökerhoon joka oli ilmeisesti aika suuri. Minua ei yökerhot kiinnostanut joten ostimme yhden meksikolaisen ja yhden unkarilaisen kanssa kaupasta kaljat ja menimme kadulle kuuntelemaan erään katusoittajan soittoa. Itseasiassa hän oli aika hyvä ja mielenkiintoinen persoona. Heitin hänelle 50 senttiä, mutta hän tarjosi minulle 50e. Wtf? kieltäydyin. Myöhemmin jutustelin hänen kanssaan ja selvisi että hän on gynegologi, joka soittelee lisätienestien toivossa kadulla. Kysyin mikä juttu tuo viiskymppinen oli niin hän vastasi että tykkää nähdä ihmisten reaktioita. Joskus kolmen maissa painuttiin hostelliin nukkumaan.
Aamulla kympiltä aamupalalle ja puolilta päivin katsomaan paikallista jalkapallostadionia, mikä oli melko tyylikäs. Siellä kaljat naamaan ja pienten "faniostosten" kautta English Parkkiin joka oli suunnattoman kokoinen puisto. Sen läpi virtaa joki, jossa on mahdollisuus surffata. Harmi vaan että siellä oli siivoukset käynnissä. Mikä pointti on siivota jokea? Ei voi ymmärtää.Jokunen tunti vietettynä kaikilla oli nälkä, joten päätimme etsiä safkapaikan. Paikan nimi oli Golden Palace joka näytti sisältä ihan tyylikkäältä. Palvelu sitten oli toista. Tilasin erään suomalaisen kanssa puoliksi kahdelle tarkoitetun "Mixed grillin" vartin päästä tarjoilija tulee keromaan ettei kyseistä annosta voida valmistaa. No tilaamme sitten toiset ateriat, joiden saapumista sai odottaa 20min. Tässä ajassa muut olivat jo syöneet. Ateria maistui melko pahalta ja oli hyvin kuivaa. Lisäksi heillä oli ongelmia löytää minulle haarukkaa. Kesken ruokailuamme tarjoilijatar saapui pöytäämme ja kertoi että meidän täytyi maksaa välittömästi, koska hänen pomonsa haluaa rahat. Ok ei siinä mitään. Tyttö tuo meille väärän laskun, kahdesti ja lopulta luovuttaa ja tulee pöytään istumaan kysyen mitä kukakin tilasi ja laskien iPhonellansa mitä kenenkin tulisi maksaa.
Tämän jälkeen hostelliin välikuolemat ja sen jälkeen hostellin baariin litran tuoppeja. Myöhemmin minäkin lähdin yökerhoon joka oli iso, likainen ja musiikki soi liian kovalla. Niin kovalla että korvia särki.
Sunnuntai aamuna herätys oli aikaisin koska huoneet piti luovuttaa yhdeksään mennessä ja lähtö eräälle linnalle Alppien läheisyydessä oli aikaisin. Sinne ajo kesti pari tuntia mutta oli se kyllä näkemisen arvoinen. Alpit siintävät taustalla ja ruska on tarttunut lehtiin. Olisin voinut viettää siellä useita tunteja katsellen vain maisemia. harmi vaan että kamerani oli kiireessä jäänyt kotiin. Neljän maissa bussimme nokka taittui kohti Paderbornia, johon saavuimme puolen yön aikoihin.
No tulipa tekstiä rommin voimalla. Nyt täytyy suunnata etkoille ennen illan bileitä. Korjaan kirjoitusvirheitä myöhemmin jos krapulaltani jaksan. (tuskin jaksan)
Kuulemiin!
