perjantai 7. syyskuuta 2012

Ich heiße Jonne


Viides päivä ja ensimmäinen lause opittu. Tänään siis alkoi saksan kurssi nimeltä Crash Course, jonka tarkoituksena on takoa päähämme saksan kieltä seuraavan neljän viikon ajan. Sitä ennen kuitenkin on jo kulunut neljä yötä siitä kun saavuttiin. Tässä pieni yhteenveto alkuviikon tapahtumista.

Lentomme oli siis sunnuntaina. Vastoin aikaisempia ennakkoluuloja lento Ryanairilla sujui todella kivuttomasti vaikka varustelutaso ei ollut päätä huimaavaa. En tosin odottanutkaan saavani mitään ilmaiseksi, en edes vessassa asiointia. Kuitenkaan vessassa käynti ei maksanut mitään, vaikka kaikkea muuta oli tarjolla arpalipuista savuttomiin tupakoihin. Ja vaikka kyseessä olikin halpalentoyhtiö, en edelleenkään pidä kapteenin laskeutumissuoritusta aplodien arvoisena asiana. Ehkä muilla matkustajilla oli sitten huonompia kokemuksia lentokoneen alas tuonnista.

Alkuperäisenä suunnitelmanamme oli kulkea junalla väli Düsseldorf-Paderborn. Päätimme kuitenkin poiketa tästä suunnitelmasta ja vuokrata auto matkaa varten. Mukaamme lähtikin komea Opeli hintaan 180e+bensat. Auton pystyimme vuorokautta myöhemmin palauttamaan Paderbornin toimipisteeseen. Menopelillä matka sujuikin mukavasti pientä nälkäistä harha-askelta lukuunottamatta paikkaan nimeltä Schalke, joka oli täysin kuollut. Sieltä ei ruokaa saanut, joten jatkoimme matkaa autobahneja ajellen muiden painaen kahtasataa ohi. Kuin ajaisi Suomen moottoritietä 60km/h, vaikka oma mittarimme näyttikin 140km/h.

Saavuttuamme Paderborniin kävimme syömässä paikallisessa pitseriassa(Pizza Toni) pitsat, joista oli saatavilla kolmea eri kokoa; klein, 24ers, 40ers. Koot ilmeisesti ilmoittavat pitsan halkaisijan. Suomipojat tietenkin nälkäisinä valitsivat pitsat kokoa 40ers. Muutamaa hetkeä myöhemmin pitsat osoittautuivat liian suureksi palaksi ja pojat joutuivat yhtä(minä) lukuunottamatta jättämään loput myöhempään nautintoa varten.

Ruokailun jälkeen yhden meistä buddy piti pienen kaupunkikierroksen, jonka jälkeen erkanimme omien buddyjen kanssa kohti asuntojamme. Asuntojen kunnossa oli todella paljon vaihtelevuutta. Asuntoni Mersinwegissä osoittautui todella siistiksi ja hyvin mukavaksi pikku yksiöksi. Toisin taas kävi parille muulle seurueessamme, joiden rotanloukut Vogeliusvegillä ovat verrattavissa, no rotan luokkuihin.

Alkuviikko on mennyt hyvin pitkälti kaikkien pakollisten perusasioiden hoidossa, kuten matkapuhelinliittymän ja petivaatteiden hankinnoissa.Siinä sivussa on tullut iltaisin maisteltua muutamia oluita. Vaikka tämä ilta menee kotona istuskellessa, huomenna tarkoituksena on osallistua kaupunkikierrokselle, jonka jälkeen illalla suuntaamme tutustumaan kaupungin kuppiloihin.

Tschüs!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti